Viimeiset kolme päivää Kuala Lumpurissa menivät vauhdilla shoppailun parissa. Vietin yhteensä kuusi päivää Kuala Lumpurissa ja kolme päivää Pangkorin saarella. Nuo kolme päivää riittivät ihan hyvin saarella oleskeluun, mutta Kuala Lumpurissa olisin saanut kulutettua helposti vielä useamman päivän. Shoppailun lisäksi en ehtinyt tehdä muuta kuin käydä KL tornissa silloin ensimmäisenä maanantaina, mutta tekemistä ja nähtävää olisi Kuala Lumpurista löytynyt enemmänkin. No, seuraavalla kerralla sitten. Täytyy kyllä sanoa, että aika hyvä suoritus, miten onnistuinkin kuluttamaan kuusi päivää lähes vain ja ainoastaan shoppailuun. Ja olisin voinut kierrellä noissa upeissa hehtaarikauppakeskuksissa vielä muutaman päivän lisää, nyt tuli vähän turhan kiire. Mutta ehkä parempi näin päin, etten ehtinyt shoppailla yhtään enempää; parempi ainakin kukkaron kannalta. Kun lensin Kuala Lumpuriin, minulla ei ollut edes matkalaukkua, vaan pelkästään reppu, jossa oli kaikki tavarani. Nyt takaisin päin tullessa minulla on tuo samainen reppu pullollaan tavaraa ja repun lisäksi matkalaukku – isointa kokoa, mitä löysin – täynnä vaatteita ja muuta kivaa Kuala Lumpurista ostettua. Ainakin siis loman tarkoitus eli shoppailu tuli toteutettua.

Kuala Lumpurissa kävi tosi hauska yhteensattuma. Kohtasin sattumalta Vuokon, joka oli marraskuussa Vietnamissa tekemässä vapaaehtoistöitä samalle järjestölle kuin minäkin, ja jonka kanssa silloin myös asuimme samassa talossa. Todella uskomaton sattuma, miten onnistuimmekin ihan sattumalta kohtaamaan jättimäisessä kymmenen kerroksen ostoskeskuksessa! Menimme kahville ja useampi tunti vierähtikin ihan siivillä viime kuukausien tapahtumisia kerratessa. Olipas kyllä tosi hauskaa olla pitkästä aikaa suomalaisessa seurassa ja saada rupatella suomen kielellä. Viime kerrasta on aikaa, sillä se oli silloin marraskuussa, kun Vuokko oli vapaaehtoistöissä kanssani; hänen jälkeensä ei ole tosiaan muita suomalaisia asunut kanssani samassa osoitteessa tai työskennellyt samassa paikassa. Jollain tavalla suomalaisseuraa kuitenkin kaipaa, ainakin kun on ollut monta kuukautta pelkästään ”ulkomaalaisten kanssa”, eikä ole voinut käyttää omaa äidinkieltään juuri laisinkaan. Jostain syystä tulee heti sellainen jännä yhteenkuuluvuuden tunne, ja jutustelua riittää vaikka millä mitalla, kun kohtaa maailmalla sattumalta muita suomalaisia. Oli kyllä varmaan koko Malesian reissun kohokohta tai ainakin mieleenpainuvin kokemus tämä, kun ihan sattumalta kohdattiin tällä tavalla.

Tällä hetkellä kirjoittelen Singaporen lentokentältä, jossa minulla on tällainen kiva pieni noin kymmenen tunnin odotus ennen kuin koneeni Ho Chi Minh Cityyn lähtee. Mutta eipä tässä mitään, tämä Singaporen lentokenttä on ainakin erään luokituksen perusteella maailman ainoa viiden tähden lentokenttä, joten ei täällä lainkaan ikävä ole odotella. Kaikki on hirmu siistiä, kaunista ja viihtyisää, ja lisäksi minulla on läppärini mukana, joten saan tämän kymmenen tuntia kyllä erittäin hyvin hyötykäytettyä. Lentokentän sikakalliita kahveja menee kyllä tänään paljon, sillä lentokentälle lähtö oli taas sen verran kökköön aikaan, että yöunet jäivät jälleen välistä. Täytyy sanoa vielä tästä lentokentästä, että täällä on esimerkiksi uima-allas, johon voi mennä pulikoimaan lentoa odotellessaan. Itselläni ei satu olemaan uimapukua käsimatkatavaroissa, harmi. Ja hirmu suurihan tämä lentokenttä on tietenkin ja täynnä kaikenlaisia liikkeitä, mutta se nyt ei juuri tunnu enää niin ihmeellistä Kuala Lumpurin jättimäisten ostoskeskusten jälkeen.

Tänään illalla saavun Etelä-Vietnamiin, Ho Chi Minh Cityyn (entinen Saigon). HCMC muodostaa Vietnamin toisen keskuksen, pohjoisessa sijaitseva pääkaupunki Hanoi on se toinen. Täytyy sanoa, että odotan mielenkiinnolla, millaista HCMC:ssä on, sillä olen kuullut siitä sekä negatiivisia että positiivisia kommentteja. Sen kuvan olen saanut, että se on ilmeisen kiireinen ja täynnä elämää oleva kasvava kaupunki, joka on myös koko Vietnamin kaupallinen keskus. Siinä missä Hanoi on täynnä vanhaa kulttuuria – ja myös kommunismia –, on HCMC puolestaan kaiken aikaa modernisoituva ja vapautuva kasvava kaupunki. HCMC:ssä pidemmän tovin viettäneet ihmiset ovat usein Hanoihin tullessaan päivitelleet sitä, miten paljon enemmän kommunismi on Hanoissa esillä ja miten paljon vapaampi HCMC on, joten odotan myös mielenkiinnolla, pystynkö itse huomaamaan tällaista eroa. Valitettavasti olen suunnitellut tämän loman aikatauluni sen verran hassusti, etten ehdi viettämään HCMC:ssä kuin yhden kokonaisen päivän eli huomisen, jo keskiviikkona iltapäivästä lennän takaisin Hanoihin. Toisaalta tuntuu jo nyt ihanalta päästä takaisin Hanoihin, missä kaikki on sillä tavalla tuttua, että osaa liikkua ilman jatkuvaa kartasta lunttaamista ja harhailua, ja muutenkin minulla on kyllä Hanoissa hirmu hyvä ja kodikas olo. Matkustelu on kivaa, mutta myös kotiin palaamisessa on puolensa.

Kotiin palaamisesta tulikin mieleeni, että varasin eilen illalla lentolippuja. Lennän takaisin Suomeen 17. kesäkuuta. Kun olin näin hyvissä ajoin liikkeellä, niin sain tuon lipun hintaan 328 euroa ja lentoaika vain 15 tuntia; Suomesta Hanoihin tullessa lentoihin meni vuorokausi ja hintaa lipulle tuli 670 euroa, kun olin niin myöhään liikkeellä. Mutta virheistä oppii, ja nykyään pyrin kyllä hankkimaan liput aina niin aikaiseen kuin vain mahdollista. Hanoi – Helsinki lentolipun lisäksi ostin menopaluulipun huhtikuun lopulle Hanoista Thaimaan pääkaupunkiin Bangkokiin, jossa vietän nelisen päivää ihan sen takia, että saisin uuden viisumin Vietnamiin. Eipä ollut järjettömän hintainen tuokaan lippu, kun kuitenkin edes kohtalaisen hyvissä ajoin sain sen ostettua. Aika hassua muuten, nyt jo noin vuoden verran eräänlaisena teemana on ollut, että aina kolmen kuukauden välein lennän toiseen maahan. No, lentokentillä ainakin oppii toimimaan, jos ei muuta.

Mutta nyt päätän tämän kirjoituksen vähitellen tähän. Malesiasta voisin sanoa vielä sen verran, että kaiken kaikkiaan maa oli minusta oikein mukava lomakohde. Hintataso on edullinen, englannin kielen taso verrattain ihan hyvää ja liikkuminen vaivatonta. Malesia on kaunis, aurinkoinen maa, joka tarjoaa monenlaisia eri lomavaihtoehtoja, on sitten kiinnostunut shoppailusta ja kaupunkielämästä, rantalomasta tai luonnosta – en ole varmaan aiemmin maininnut, että Malesian luonto on tosi kaunista ja ainakin omien tietojeni pohjalta sekä kasvistoltaan että eläimistöltään rikasta, joten luonto siis tarjoaa vielä ihan uuden puolen Malesiaa. Kuten tähän mennessä on jo moneen käynyt ilmi, itse tutustuin lähinnä tuohon Malesian shoppailupuoleen, ja voin sanoa, että maa tarjoaa aivan loistavat shoppailumahdollisuudet. Kuala Lumpur on mielenkiintoinen kaupunki, ja minä en tainnut nähdä vielä puoliakaan siitä, mitä kaikkea sillä on tarjottavanaan.