Eilen menimme kämppikseni kanssa keskustaan. Ensimmäiseksi metsästettiin junaliput Sapaan, mihin meni jonkin aikaa. Käytiin ekaksi matkatoimistossa kysymyssä junalippuja, mutta ne olivat tosi kalliit. Näin ollen suunnattiin toiseen matkatoimistoon, jossa jonotettiin aika kauan ja jonotusvaiheessa tajusin, että meidän kannattaa ostaa liput suoraan juna-asemalta. Joten suunnattiin mopotaksilla juna-asemalle, josta viimein saimme liput ostettua. Lähdemme Sapaan torstaina yöjunalla ja takaisin tulemme tiistaiaamuna. Jännää!

Lippujen metsästämisen jälkeen kierreltiin keskustassa vaatekauppoja. Ostin talvitakin. Sää on nimittäin kylmennyt täällä aika paljon siitä mitä se oli kuukausi sitten kun tulin tänne. Silloin ilma oli ihanan lämmin ja aurinko paistoi joka päivä, mutta nyt selkeästi täällä on jo talvi. Lämpötila on laskenut noin kolmestakympistä kahdenkympin tuntumaan, mikä ei kuulosta kovin kylmältä, mutta täällä tuo vähän alle kahdenkymmenen asteen lämpötila tuntuu kyllä aika viileältä.

Shoppailun jälkeen käytiin syömässä ja tultiin takaisin kotiin. Porttimme edessä meitä oli vastassa pieni, laiha kissa, jonka päästimme sisälle ja annoimme hänelle jogurttia. Muut talomme asukkaat ovat tänä viikonloppuna Halong Bayllä, joten olemme täällä tämän viikonlopun kahdestaan australialaisen tytön kanssa. Kaikki talomme asukkaat eivät välttämättä ole kovin ihastuneita uudesta kissaystävästämme... Hän on tyttö, mutta kutsumme häntä Frankiksi. Frank on hirmu suloinen ja leikkisä pienen pieni kissatyttö, joka on vielä ihan nuori pentunen. Eilen illalla hän hengaili meidän kanssa talossamme, kun valmistauduttiin lähtemään ulos. Jätettiin Frank sisälle nukkumaan sohvalle, mutta kun tulimme aamuyöstä takaisin kotiin, niin vietnamilainen koordinaattorimme oli jostain syystä tullut nukkumaan talo-omme ja heittänyt Frankin pihalle. Tänäaamuna heräsin varhain siihen, että Frank maukui porttimme edessä, joten kävin päästämässä hänet sisälle. Pesin hänet ja otin viereeni nukkumaan. Hän oli tosi väsynyt. Tänään päivällä kävimme ostamassa kissanruokaa ja hiekkaa. Nyt Frank nukkuu sylissäni. En tiedä, onko Frankillä omistajaa vai onko hän kulkukissa, mutta ainakin hän on tosi laiha, joten päätimme, että tämä voi olla Frankin kakkoskoti, jonne hän voi tulla halutessaan ja lähteä kun tahtoo. Niin, siis minä ja australialainen tyttö päätimme... Muut talomme asukkaat tulevat parin tunnin sisällä takaisin, saa nähdä, mitä he tai koordinaattorimme Frankista pitävät... Mutta nyt lopettelen tähän ja jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä he sanovat, kun tulevat takaisin ja tajuavat, että olemme adoptoineet kissan.