Kuten otsikko paljastaa, niin tämän päivän teemana on jouluinen vierailumme lastensairaalassa. Ennen päivän aiheeseen pääsyä kerron kuitenkin vähän ensin viimeisimpien päivien kulusta.

Meillä oli torstai-iltana eräänlaiset pikkujoulut eli teimme toffeeta ja fiilistelimme joululauluja kynttilän valossa. Meillä on täällä talossamme aika kiva tunnelma, kun meitä ei asu täällä niin montaa ja näin ollen jokaiseen tulee tutustuttua paremmin. Pikkujoulujen seurauksena perjantain englanninkerhon valmistelu jäi perjantaiaamulle eli herätys oli melko aikainen. Englanninkerho saatiin vedettyä läpi, vaikka yksi meistä oli sairaana, ja näin ollen haastetta oli vähän enemmän, kun piti yrittää ehtiä kontrolloimaan useampaa oppilasta.

Perjantai-iltana oli kahden talomme asukkaan läksiäiset, joten menimme ulos. Ensin olimme jossain aika hienostuneessa jazz-paikassa, josta siirryimme irlantilaiseen baariin. Sillä porukalla ei aika todellakaan käy ihan heti pitkäksi ja tuntuikin siltä, että kello löi puolen yön ja samalla kotiinlähdön merkin turhan pian. Tänään aamulla minun piti herätä jo ennen kuutta, joten lienee eilinen omalla kohdallamme melko varhainen valomerkki oli kuitenkin tarpeellinen. Aamulla saattelin yhden uuden asukkaamme keskustaan, sillä hän oli varannut Halong Bay-reissun täksi viikonlopuksi, eikä Hanoin liikenne ja bussikulttuuri ole ihan helpoimmasta päästä. Lisäksi tahdoin itsekin käydä matkatoimistossa varaamassa reissun huomiselle. Aamuinen Hoan Kiem-järvi voimistelijoineen oli lumoavan kaunis, joten sitä katsellessa ei tosiaankaan enää harmittanut, että oli täytynyt herätä niin aikaiseen.

Keskustasta kotiuduttuani olikin jo samantien aika lähteä lastensairaalaan, jossa meillä oli tänään yhdessä vietnamilaisten vapaaehtoisten kanssa "jouluprojekti" eli annoimme lapsille joululahjoja, teimme koristeita, esitimme joulunäytelmän ja lauloimme joululauluja sekä muuten vain seurustelimme lasten kanssa. Osasto, jossa projektimme oli, koostui syöpäsairaista lapsista, joten ihan helppo päivä ei ollut, kun väistämättäkin tuli kaikenlaisia tunteita ja ajatuksia vastaan, kun kohtasi nämä lapset. Olimme sairaalassa aamusta iltakuuteen, ja kaiken tämän jälkeen olo on väsynyt ja ajatukset ovat aika sekaisin. Ja kuitenkin päivä lastensairaalassa oli tosi onnistunut ja merkityksellinen, enkä mistään hinnasta vaihtaisi sitä pois. Huomaan kuitenkin nyt, että vaikka tarkoituksenani oli tänään kertoa päivästämme lastensairaalassa, niin en pystykään sitä tekemään, kun en ole ehtinyt oikein sulatella tätä kaikkea tänään kokemaani. Lienee viisainta lopetella tämä teksti tähän ja painaa pää tyynyyn, sillä huomenna täytyy taas päästä ajoissa liikkeelle virkein ajatuksin.