Minun oli tarkoitus luoda tämä blogi noin viikkoa ennen lähtöäni ja fiilistellä oikein kunnolla Vietnamiin lähtöäni, mutta tyylilleni ominaisesti blogin luominen jäi aivan viime tinkaan. Herätys on neljän tunnin kuluttua ja matka kohti Vietnamia alkaa.

Menen Vietnamiin, pääkaupunkiin Hanoihin, vapaaehtoistöihin viideksi kuukaudeksi nuorisojärjestö Allianssin kautta. Työhöni kuuluu ainakin tämänhetkisten tietojeni mukaan englannin opettaminen paikallisessa koulussa noin yläasteikäisille lapsille/nuorille. Lisäksi matkan tarkoituksena on tutustua Vietnamiin vähän laajemmin ja mitä luultavimmin myös muihin Kaakkois-Aasian maihin; rinkka selässä reissuun siis lähden.

Ajatus vapaaehtoistöihin lähtemisestä syntyi jo noin vuosi sitten, mutta englannin opiskelu paikallisessa kielikoulussa Etelä-Afrikassa veti pidemmän korren, ja vietin Kapkaupungissa viime alkutalven ja kevään. Kapkaupungissa oli sitä jotain ja palasinkin sinne vielä loppukesästä, jolloin myös ajatus vapaaehtoistöistä Vietnamissa pyöri kaiken aikaa enemmän ja enemmän mielessäni. Eräänä iltana sitten Kapkaupungissa lämpimän peiton alla värjötellessä näpyttelin hakemuksen Allianssille menemään ja pian sainkin kuulla pääseväni Vietnamiin englantia opettamaan.

Miksi juuri Vietnam? En ole koskaan käynyt missään päin Aasiaa, joten puntaroidessani Aasian ja Afrikan välillä minun oli melko helppo kallistaa vaaka kohti Aasiaa. Mietin pitkään Indonesian, Vietnamin ja Thaimaan välillä. Lopulta kaiken lukemani perusteella valitsin Vietnamin. Islamin uskon ja islamilaisen kulttuurin laaja-alaisuus Indonesiassa mietitytti ja toisaalta maa tuntui muutenkin hyvin eksoottiselta paikalta, kun taas Vietnam kuulosti heti jotenkin omalta. Lisäksi kaiken lukemani perusteella sain sen käsityksen, että Thaimaasta tuttu turismi on rantautumassa kovaa vauhtia Vietnamiin ja nyt alkaa olla viimeiset ajat nähdä ja kokea "aito" Vietnam. Indonesiassa ehdin käydä myöhemminkin ja toisaalta taas Vietnamista pääsee kätevästi Thaimaaseen maateitse, joten luultavasti ehdin käydä myös Thaimaassa nyt tällä hetki hetkeltä lähestyvällä Vietnamin reissullani.

Vapaaehtoistöihin tahdon lähteä, koska se tuntuu minulle sopivalta tavalta kokea elämä uudessa maassa ja vieraassa kulttuurissa. Luulen vapaaehtoistöiden ennalta tuntemattomassa maassa uusien ihmisten parissa olevan kokemus, josta mukaan tarttuu sangoittain uusia kokemuksia ja ajatuksia sekä itsestä että tietenkin myös ympäröivästä maailmasta. Lisäksi tehdessä töitä vieraassa kulttuurissa joutuu varmasti myös monien hankalien tilanteiden eteen, mutta nämä kokemukset ovat juuri niitä, joista loppujen lopuksi saattaa olla kaikkein eniten hyötyä; asiat on pakko nähdä uusin silmin ja löytää aivan uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja, kun tutut ja turvalliseksi havaitut tavat eivät syystä tai toisesta enää toimikaan tai toisin sanoen tuota toivottua lopputulosta.

Nyt kun faktat on kerrottu ja blogi on jollain lailla saatu rullaamaan, niin on hyvä lopettaa tältä erää tähän. Aamulla on aika aloittaa uusi jakso elämästäni. Lennän ensin Moskovaan, jossa odottelen iltaan asti kunnes vihdoin ja viimein kone kohti tulvivaa Vietnamia lähtee.

Hellurei!