Koordinaattorini soitti minulle maanantaina ja kertoi uudesta collegesta, jossa voisin alkaa työskennellä. Menin tutustumaan collegeen ja tapaamaan rehtoria tiistaina yhdessä VPV:lle työskentelevän vietnamilaisen tytön kanssa. College ei ole lainkaan niin urbaanissa ympäristössä kuin loistavalla paikalla Hanoin keskustassa aivan Hoan Kiem- järven tuntumassa oleva yläaste, jossa minulla on englanninkerho. College ei ole ihan kävelymatkan päässä, joten menimme sinne bussilla. Tämä college edustaa varmaan sellaista vietnamilaista keskiverto koulua, jossa moni asia saattaa olla vähän enemmän ja vähemmän rempallaan, toisin kuin kauniissa ja varakkuutta huokuvassa yläasteessa, jossa olen tottunut työskentelemään. College on kuulemma aika uusi, joten siellä on kunnostustyöt parhaillaan menossa. Se on paljon pienempi kuin yläaste, jossa työskentelen; oppilaita collegessa on noin 300. Pienehkö, maaseutumaisemissa sijaitseva, vähän rempallaan oleva college oli mielestäni ihastuttava ja jollain tavalla minulla oli siellä kodikas olo.

Vietnamissa rehtorilla on hirmu hieno kanslia; niin myös tässä koulussa. Olin yllättynyt, että kanslia oli niin hieno verrattuna muuhun kouluun. Rehtori ei puhunut sanaakaan englantia, mutta VPV:lle työskentelevä tyttö toimi tulkkina. Lisäksi tapaamisessa oli mukana nuori naisopettaja, jonka ”laitoksessa” tulen työskentelemään, ja hän puhuu tosi hyvää englantia, joten kommunikointi sujui vaivattomasti. Tapaaminen meni tosi hyvin. Minut toivotettiin collegeen erittäin lämpimästi tervetulleeksi. Varsinaisen tapaamisen jälkeen nuori naisopettaja esitteli minulle vielä collegen tiloja. Hän oli todella mukavan oloinen, ja uskoisin, että yhteistyömme tulee sujumaan hyvin. Kaiken kaikkiaan minulle jäi collegesta tosi hyvä ja lämmin vaikutelma. Otan tämän collegeprojektin oikein mielelläni vastaan, vaikka se tosin tarkoittaa myös sitä, että aikatauluni tulee olemaan melko hektinen; no, kiireeseen olen tottunut jo Suomessa.

Sain eilen kuulla lukujärjestykseni collegessa. Jotain päällekkäisyyksiä ilmeni yläasteen lukujärjestykseni kanssa, mutta olen saanut ne jo aika hyvin ratkaistua. Maanantaina on ensimmäinen työpäiväni collegessa; he olisivat tahtoneet minun aloittavan siellä jo heti tänään, mutta minun piti olla tänään yläasteella, joten katsoimme parhaaksi lykätä aloitukseni maanantaihin. Lukujärjestykseni näyttää tällä hetkellä jopa vähän hurjalta, enkä ihan tiedä, miten pysyn sen vauhdissa mukana, mutta samanaikaisesti olen kuitenkin tosi innostunut tästä uudesta työprojektistani sekä tyytyväinen siitä, että tätä projektia tarjottiin juuri minulle. Ensi viikolla sitten selviää, miten lukujärjestykseni tulee toimimaan käytännössä.

Uuden lukujärjestykseni mukaan työskentelen maanantaisin puoli kahdeksasta puoli kahteentoista collegessa ja iltapäivät olen keskuksessa lasten kanssa, jonka jälkeen päivä jatkuu tanssitunnin parissa. Tiistaiaamupäivät ovat vapaat oppituntien ja englanninkerhon valmistelulle ja iltapäivät kuluvat taas keskuksessa. Ja nyt täytyykin kertoa vielä yksi uusi opetukseen liittyvä asia. Ystäväni nimittäin kysyi eilen, josko voisin alkaa järjestämään hänen ystävälleen yksityisiä englannintunteja kerran viikossa, sillä hänen ystävänsä englanti on kuulemma tosi huono ja hän on menossa Australiaan opiskelemaan. Ystäväni sanoi minulle heti, että tämä yksityisoppilas tietenkin maksaisi tunneista, mistä itse kauhistuin, sillä en ole mikään varsinainen englanninopettaja ilman opettajan koulutusta. Loppujen lopuksi sovimme pienestä korvauksesta tunteja vastaan, ja nyt lukujärjestyksessäni tiistai-iltoja koristavat englanninyksityistunnit kello viidestä seitsemään. Keskiviikot alkavat ihanasti vasta kello kymmeneltä tunnin kestävällä englannin kerholla yläasteella, ja iltapäivällä on jälleen keskukseen menon aika ja illalla tanssitunnit. Torstait ovat vielä vähän auki, sillä en ole ihan varma, kuuluisiko minun mennä silloin yläasteelle englanninkerhoa pitämään vai ei. Luultavasti torstait alkavat kuitenkin puoli kahdeksalta collegessa, jossa työni päättyvät puoli kahdeltatoista, jonka jälkeen iltapäivä on vapaa oppituntien valmistelulle, ja illalla minulla on vietnamin oppitunti. Perjantaiaamu on aika hektinen, sillä minun täytyy olla kahdessa paikassa samaan aikaan. Yritän järjestää sen siten, että olen collegella puoli kahdeksasta puoli yhdeksään, jonka jälkeen kiiruhdan kymmeneksi yläasteelle englannin kerhoa pitämään. Perjantai-iltapäivät ovat vapaat ja illalla on tanssitunti. Uuden lukujärjestykseni mukaan minulla on oppitunteja collegessa myös lauantaiaamuisin puoli kahdeksasta puoli kahteentoista. He tosin painottivat, että päätän itse loppukädessä oman aikatauluni. Työskentelen kuitenkin mielelläni lauantaisin, sillä loppupäivä jää joka tapauksessa vapaaksi.

Minun ei todellakaan tarvitsisi haalia itselleni näin paljon töitä; yleensä vapaaehtoisilla on kullakin yksi työprojekti, mutta minulla niitä on nyt kolme. Tosiasia kuitenkin on, että nautin työnteosta. Mitä enemmän töitä ja mitä kiireisempi aikataulu, sen parempi. Ensi viikolla selviää, millaista työskentely collegessa on ja miten uusi aikatauluni luonnistuu käytännössä. Omaan silmääni lukujärjestys vaikuttaa tosi hyvältä ja odotan jo, että pääsen toteuttamaan sitä. Eipä sitten muuta kuin hyvää viikonloppua kaikille! Me lähdemme porukalla kämppisteni kanssa huomenna heti töiden jälkeen Mai Chau- nimiseen paikkaan ja kotiudumme sunnuntaina. Mai Chausta lisää myöhemmin.